Tässä blogissani tarkastelen kuvia ja niiden merkitystä viestinnän sekä markkinoinnin näkökulmasta sisällöntuottajan silmin. En unohda blogissani myöskään kielellisen saavutettavuuden näkökulmaa. Kuvillakin voi kertoa ja tukea sanomaa ja saavuttaa erilaisia kohderyhmiä. Kuvat ovat itseasiassa todella vahvoja viestin välineitä.

Kuvat: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Sclera, muokattu versio. Papunetin kuvatyökalulla tehdyssä sarjakuvassa kerrotaan kuvin, että hyvin tärkeästä tai vaikeasta asiasta voi olla hankala viestiä, mutta toisaalta asiasta kertominen voi antaa hyödyllistä tietoa myös muille. Siksi asioista kannattaa kertoa toisille sillä tavalla, että tulee ymmärretyksi. Näin itse ja muut voivat oppia uutta, ymmärtää ja saada informaatiota.

Omien ajatusten ilmaisuun kannattaa nähdä vaivaa, vaikka ne olisivatkin vaikeita sanoittaa. Itselle hyvin tärkeästä tai vaikeasta asiasta voi olla hankala viestiä, mutta toisaalta tieto asiasta voi olla hyödyllinen myös muille ihmisille. Siksi asioista olisi hyvä kertoa toisille sillä tavalla, että tulee ymmärretyksi. Näin itse ja myös muut voivat oppia uutta, ymmärtää ja saada lisää tietoa.

Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Sclera, muokattu versio

Kuvillakin voi siis kertoa asioista. Kuvat ovat ratkaisevassa roolissa niin tiedottamisessa kuin mainostamisessakin. Oikein kohdennetut ja valitut kuvat voivat selkeyttää viestintää ja herättää tunteita. Kuvan tunneviesti ei saa olla ristiriidassa tekstien kanssa. Kuvat voivat auttaa katsojaa ymmärtämään ja tulkitsemaan näkemäänsä ilman tekstiäkin. ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” -sanonta pitää monilta osin paikkansa. Medioiden uutisvirrassa erinomainen kuva voi pysäyttää selaajan lukemaan juuri siihen kuvaan liittyvän sanoman.

Kultainen leikkaus

Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Sclera, muokattu versio

Kuva voi olla yksi keino havainnollistaa asiasisältöä. Kuvatessa on hyvä muistaa, millaisella kuvalla kiinnittää katsojan huomion ja voisi samalla tukea kielellistä ilmaisua. Sommittelulla on kuvailmaisun kannalta suuri merkitys. Kultainen leikkaus (golden ratio) on tunnetuin ja yksinkertainen sommittelun perussääntö kaikissa kuvataiteissa ja arkkitehtuurissa. Siinä kuva-ala jaetaan niin, että tärkein kohta sijoitetaan kuva-alan ensimmäisen tai viimeisen kolmanneksen ala- tai yläreunaan. Jo pelkällä asettelulla kuvasta saadaan mielenkiintoisempi. Myös vastakkaisvärit antavat kuville voimaa.

Selkokuva

Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Sclera, muokattu versio

Kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta ei riitä, että kuva saa katsojan huomion. Sen on myös tuettava sanomaa ja täytettävä mielellään selkokuvan kriteerit. Selkokeskuksen mukaan on olennaista, että kuvan viesti on samansuuntainen tekstin kanssa. Selkokuva liittyy tekstiin ja se on sijoitettu luontevaan kohtaan. Selkokuva on selkeä ja siinä ei ole erikoisia rajauksia eikä kuvakulmia. Kuvassa pitää olla kuvateksti.

Näiden selkokuvan periaatteiden lisäksi on hyvä muistaa, että kuvat ja kuvitukset voivat sekoittaa, harhauttaa ja hämmentää lukijaa. Lukijoiden kuvanlukutaito vaihtelee ja sitä voi oppia. Myös kulttuuritieto ja ympäristö vaikuttavat tapaan lukea kuvia.

Grafiikalla voi kertoa asioiden suhteista, esimerkiksi kokoeroista, määristä ja yleisyydestä. Grafiikalla kuvataan ja tuetaan esitetyn tiedon pääasiaa. Grafiikkaa pitää pystyä tulkitsemaan helposti. Yleensä visuaalisesti pelkistetty tyyli toimii.

Symboliikan lukeminen voi olla vaikeaa. Lukijalle on hyvä kerto symbolin merkitys. Kannattaa tiedostaa kulttuuriin, kieleen ja uskontoon liittyvä symboliikka ja käyttää yleisesti tunnettuja symboleita. Esimerkiksi hymiöt ovat jo yleisesti tunnettuja symboleja.

Kuvakommunikointi ja erilaiset kohderyhmät

Papunet kuvapankki, papunet.net, Sclera, muokattu versio

Papunet-verkkosivuilla kerrotaan kuvakommunikoinnista eli kuvasymbolien käytöstä puheen ja sanattoman viestinnän rinnalla. Kuvat mahdollistavat viestin välittämisen ja vastaanottamisen kielellisistä rajoitteista huolimatta. Puhetta tukevalla, täydentävällä ja korvaavalla kommunikoinnilla (AAC=Augmentative and Alternative Communication) tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään tukiviittomia, kuvia tai bliss-kieltä. Tästä teemasta Ydinasia-hankkeen asiantuntijat kirjoittavat myöhemmin sivuillamme.

Kuvatuesta on suuri apu esimerkiksi heille, joilla on haasteita ymmärtää pelkkää kirjoitettua kieltä. Kuvalla on monia tehtäviä. Se muun muassa orientoi lukijaa aiheeseen, rajaa tai muistuttaa, toimii kielenoppimisen tukena sekä viestii olennaisimman asian.

Jokaiselle viestille ja mainokselle pitäisi miettiä kohderyhmänsä.  Myös julkisissa palveluissa tulee huomioida erilaiset kohde- ja käyttäjäryhmät. Kuvat lisäävät osaltaan saavutettavuutta. Saavutettavassa viestinnässä on huomioitava myös ryhmiä, joilla on rajoitteita nähdä, hahmottaa tai ymmärtää kuvia. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelut saadaan saavutettaviksi myös näkövammaisille lisäämällä kuviin alt-tekstit eli vaihtoehtoiset tekstit. Alt-tekstissä kuvan sisältö kuvataan sanallisesti niin, että näkövammainenkin somenkäyttäjä saa kuvan informaation.

Vinkit kuvien käyttöön sisällöntuottajalle

• Aloita kuvituksen suunnittelu tekstin luomisen kanssa yhdessä.
• Mieti sisällön kohderyhmät ja kohderyhmien saavutettavuushaasteet.
• Muista kultainen leikkaus ja kontrastit.
• Pidä mielessä selkokuvan kriteerit.
• Käytä kuvia ja grafiikkaa, jotka selkeyttävät ja tukevat sisältöä.
• Sijoita kuvat luonteviin kohtiin.
• Käytä alt-tekstejä ja kuvatekstejä.

Blogitekstin kirjoittaja: Sanna Soininen on Ydinasia-hankkeen hanketyöntekijä Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon johdon tukipalveluissa.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus

https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokuva/

https://www.nkl.fi/fi/saavutettavuus-sosiaalisessa-mediassa

https://papunet.net/tietoa/puhetta-tukeva-taydentava-ja-korvaava-kommunikointi-eli-aac