Blogin kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, lehtori ja Ydinasia-hankkeen työntekijä, viittomakielen ja puhevammaisten tulkki, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Meitä on moneksi ja monikieliseksi
Oletko kohdannut asiakkaan, jonka puhe on epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää, koska hänellä on cp-vamma? Entä onko vastaanotollasi ollut Suomeen muuttanut henkilö, joka ei vielä osaa suomea, eikä teillä ole yhteistä kieltä? Entä oletko kohdannut työssäsi kuuroa henkilöä, joka käyttää äidinkielenään suomalaista viittomakieltä, ettekä te ymmärrä toisianne, koska hän ei ole saanut tulkkia tilaisuuteen?
Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.
Tilastokeskuksen (2022) mukaan Suomessa asui vuoden 2021 lopussa 458 000 vieraskielistä henkilöä. Maailman poliittisen tilanteen vuoksi Suomessa kansainvälistä suojelua hakevien määrä on jopa noussut viime aikoina. Nämä ihmiset puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. (Tilastokeskus).
Ulkomaalistaustaisten ihmisten lisäksi joukossamme on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia. Heistä noin 30 000 tarvitsee puhetta korvaavia apuvälineitä. (Papunet). Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on Kuurojen liiton (2022) mukaan noin 5 500, joista kuuroja on noin 3 000. Kaikki nämä luvut viittaavat siihen, että puhutulla tai kirjoitetulla suomen kielellä asiakkaan tavanomainen kohtaaminen ei onnistu. Näihin tilanteisiin on tilattava tulkki.
THL:n mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteet, joihin tulkki on tilattu, pienentävät väärinymmärtämisen mahdollisuutta ja ovat siksi myös kustannustehokkaita. Tulkkaus on ehdottoman tärkeää myös potilasturvallisuuden näkökulmasta. (THL).
Laki velvoittaa
Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Yläreunassa EU:n lippulogo.
Suomen lainsäädännössä on useampi laki, joka velvoittaa viranomaisia tilaamaan tulkin. Esimerkiksi kielilaki edellyttää viranomaisen järjestämään tulkkauspalvelua, jos asiakas ei osaa suomea tai ruotsia tai hän ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tulkin tilannut viranomainen maksaa tulkkauksesta aiheutuvat kulut. Laki vammaisen henkilöiden tulkkauspalvelusta on toissijainen laki. Se edellyttää järjestämään tulkkauspalvelua, jos vammainen henkilö ei saa sopivaa tulkkausta muun lain kuten edellä mainitun kielilain nojalla. (Finlex).
Laki velvoittaa, mutta osaatko
Kun tiedät, että tuleva asiakkaasi ei ymmärrä sinua etkä sinä häntä, sinun on tilattava tapaamiseen tulkki. Selvitä ensin, onko organisaatiossasi tietty yritys, jonka kautta tulkki tilataan, ja onko organisaatiossa tulkkikoordinaattori. Jos tiedossasi ei ole tiettyä tulkkauspalvelun tuottajaa, netistä löytyy useampia yrityksiä, jotka tarjoavat tulkkauspalvelua. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sivuilla on hakupalvelu, jonka kaikki tulkit ovat SKTL:n jäseniä. Jäsenyys takaa sen, että tulkit ovat koulutettuja kääntäjä tai ammattitulkkeja. Kelan vammaisten tulkkauspalvelu -sivulta löytyvät puhevammaisten ja kuulovammaisten tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset. Myös nämä Kelan sivuilla olevat tulkit ovat kaikki koulutettuja ammattilaisia.
Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.
Tulkki voi siis olla joko puhuttujen ja viitottujen kielten tulkki, kirjoitustulkki, tai puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien tulkki. Kaikkia koulutettuja tulkkeja sitoo ammattisäännöstö! Tämä takaa sen, että tulkki ei ole perheenjäsen tai sukulainen. Tulkkia sitoo vaitiolovelvollisuus. Tulkki ei hoida asiakkaidensa asioita. Tilanteessa tulkki tulkkaa kaiken, ei jätä mitään pois tai lisää mitään asiaankuulumatonta. Tulkki ei myöskään ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä. Etätulkkauksen osalta tulkilla tulee olla riittävä tietotekninen osaaminen ja tarvittava laitteisto.
Kun tilaat tulkin, huomioithan, että tulkattu tilanne vie kaksinkertaisen ajan ja, että samaa tulkkia kannattaa käyttää jo tutuksi tulleissa tilanteissa.
Mieti myös etukäteen kannattaako tulkki tilata paikan päälle ns. lähitulkiksi vai sopiiko tilanteeseen etätulkkaus. Etätulkkaus on tulkkausmuoto, jossa vähintään yksi osapuolista (tulkki) on fyysisesti eri paikassa kuin muut tilanteeseen osallistuvat. Mobiilitulkkaus on puhelinvälitteinen tulkkaus.
Tilatessa tulkkia muista ilmoittaa
- Tilauksen aihe
- Tulkkauksen päivämäärä
- Tulkkauksen kellonajat
- Lähitulkkaus, etätulkkaus vai mobiilitulkkaus
- Tulkkauspaikka (jos lähitulkkaus). Mikä rakennus, osasto?
- Minkälaista tulkkausta tarvitset (Kielet? Kommunikointimenetelmät?)
- Onko tulkkaustilanteessa läsnä muita tulkkauspalvelun käyttäjiä
- Mistä tulkki voi saada tulkkaukseen liittyvää aineistoa ennakkoon?
- Onko tulkkauksella yhteyshenkilöä?
Kuva: Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.
…ja osaatko toimia?
Kun tulkki saa tilauksen, hän valmistuu tilanteeseen etukäteen ja pyytää (sinulta) materiaalia, jota tilanteessa käytetään. Näin tulkki varmistaa sekä asiasisällön että sanaston hallinnan tulevassa tilanteessa. Tilanteen alussa tulkki esittelee itsensä ja tarvittaessa kertoo, miten tilanteessa toimitaan. Tulkin pitää tuntea sekä asiasisältö että asiakkaiden kulttuuritaustat, että tulkkaus vastaa osapuolten tavoitteita ja viestin merkityksiä. Tästä huolimatta tulkki ei tee tilanteessa muuta kuin tulkkaa. Tulkki ei avusta asiakasta, ei vaikuta asiakkaan päätöksiin eikä ohjaa tilannetta haluamaansa suuntaan.
Tulkki tulkkaa kaiken mitä tilanteessa tapahtuu, myös muiden läsnäolijoiden kommentit, puhelinkeskustelut, ja epäasiallisuudet. Tärkeintä on, että tulkki välittää tilanteen viestin merkityksiä. Tulkki puhuu minä-muodossa sekä sinusta että asiakkaasta. Joskus kieliparista puuttuu käsitteitä kuten avantouinti, vanhempainvapaa ja asumistuki. Silloin tulkki voi tarkentaa viestiä asiakkaalle sanomalla “tulkki tarkentaa”. Näissä tilanteissa tulkki saattaa kääntyä myös asiakasta kohti ja niin sanotusti neuvotella asiasisällöstä. Tulkin tehtävä on varmistaa, että asiakkaat ymmärtävät tulkattua viestiä. Tavoitteena on saada aikaan luonnollinen kohtaaminen eri tavoin kommunikoivien ihmisten välillä. Siksi on tärkeää, että puhut asiakkaalle suoraan, et tulkille.
Tulkkaako tulkki kaiken?
Keväällä 2021 Ydinasiahankkeen tekemässä osaamiskartoituksessa selvitettiin Pohjois-Savon alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokemuksia tulkkauspalvelusta. Useassa kommentissa tuli esiin epävarmuus siitä, tulkkaako tulkki kaiken ja tulkkaako tulkki oikein. Jos tiedämme, että tulkki on koulutettu tehtävään, me voimme luottaa tulkkiin. Edellisessä kappaleessa mainitut kieli- ja kulttuurierot vaativat tulkilta tilanteen selvittelyä joko etukäteen tai tilanteen aikana. Siitä huolimatta tulkin tulee tulkata juuri se sama viestin merkitys, minkä asiakas lähettää.
Osaamiskartoituksessa nousi esiin myös se, että vieraskielinen asiakas ei aina itse ilmaise, jos ei ymmärrä työntekijän selvittämää asiasisältöä. Kysymysten esittäminen ja tilanteen selvittäminen vaatii asiakkaalta rohkeutta, johon jokainen meistä voi vaikuttaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat myös kohdanneet tilanteita, joissa tulkki ei ymmärrä, mitä asia suomeksi tarkoittaa.
Ammattisanaston ja erikoissanojen kääntäminen sekä lain ymmärtäminen voi olla tulkille hankalaa. Tästä syystä tulkin on tiedettävä etukäteen, mitä asioita tulevassa tilanteessa käsitellään. Näin tulkki voi ottaa haltuun aihealueen sanastoa ja toimintakulttuuria jo ennen tilanteen alkamista.
Koulutettujen ammattitulkkien etiikka edellyttää tulkin ammattitaidon itsearviointia. Tulkin kielitaidon pitää vastata tulevaa tarvetta. Tästä tulkki on henkilökohtaisesti vastuussa. Joskus saattaa käydä niin, että tulkki ja asiakas eivät puhu samaa murretta, vaikka tulkki on saman kielinen kuin asiakas. Murre-erot voivat hankaloittaa asiointia.
Joskus työntekijästä saattaa tuntua, että tulkki ei tulkkaa suoraan, mitä asiakas sanoo. On tilanteita, joissa tulkki selvittää asiakkaalle esimerkiksi suomalaista hoitokulttuuria ja tähän kuluu aikaa. Selvityksen jälkeen asiakas vastaa työntekijän esittämään kysymykseen lyhyesti. Toisinaan taas työntekijä on kokenut, että tulkki toimii aivan kuin olisi itse sen alan ammattilainen. Tulkki saattaa muun muassa ohjailla ja johdatella tilannetta. Tämä on tulkin ammattieettisen sääntöjen vastaista. Tulkin tehtäviin kuuluu vain tulkkaus.
Epävarmuus siitä, mikä lopullinen käännös tulkilta on, aiheuttaa epäluottamusta. Jos asiakas ei itse ilmaise, onko hän ymmärtänyt työtekijän viestin, vuorovaikutustilanne kärsii. Työntekijä tulee varmistaa asiakkaalta, onko asiakas ymmärtänyt esimerkiksi ohjeet ja miten ohjeiden mukaan toimitaan. Asiakasta kannattaa rohkaista kysymään, jos hän kokee epävarmuutta pienintäkin asiaa kohtaan.
On luonnollista, että tämänkaltaiset tilanteet aiheuttavat epävarmuutta siitä, onko tulkki luotettava. Tästä syystä koulutettujen ammattitulkkien käyttäminen on tärkeää. Osaamiskartoituksessa ehdotettiin myös tulkkauspalvelujen keskittämistä samoille toimijoille. Näin tulkkauspalvelut yhtenäistyisivät.
Toivotaan, että hyvinvointialueelle siirtyminen tuo tulkkauspalveluun laatua ja luotettavuutta. Hyvinvointialueen tavoitteena on alueellinen tasa-arvo. Palvelujen on vastattava väestön tarpeisiin niin, että palvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Saatavuus ja saavutettavuus ovat suurelta osin kielellistä saavutettavuutta! Kielellisen saavutettavuuden takaa ammattitaitonen tulkki.
Blogin kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, lehtori ja Ydinasia-hankkeen työntekijä, viittomakielen ja puhevammaisten tulkki
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100133
https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset
https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tyokalupakki-ammattilaiselle-ja-/asiakkaan-tyokalupakki/
https://soteuudistus.fi/yleisia-kysymyksia-ja-vastauksia-sote-uudistuksesta
