Kielelliset oikeudet lainsäädännössä

Viestintä hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kaupungeilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Laki hyvinvointialueesta säätää myös viestinnästä.  

Hyvinvointialueilla viestinnän on oltava selkää, ymmärrettävää, esteetöntä ja saavutettavaa, ja viestinnässä on otettava huomioon erilaisten ihmisten tarpeet. 

Hyvinvointialuelaki ei kuitenkaan ole ainoa laki, joka velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun, saavutettavuuteen ja hyvään hallintoon sosiaali- ja terveysalalla. Jo perustuslaki takaa oikeuden tietoon ja yhdenvertaisuuteen.  

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveysalan lainsäädännössä 

Kielellisessä saavutettavuudessa on kysymys oikeuksista ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta erilaisten palveluissa asiallisesti, selkeästi, ymmärrettävästi ja omalla kielellä. 

Monet direktiivit, lait ja sopimukset velvoittavat ja ohjaavat myös sosiaali- ja terveysalan saavutettavuutta ja viestintää. 

Esteettömyysdirektiivi EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. 

Hallintolaki (434/2003)  Viranomaisen on pyrittävä järjestämään asiointi ja asian käsittely siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita. Lisäksi viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. 

Kielilaki (423/2003) Kielilain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. 

Kuntalaki (10.4.2015/410) 29§ Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. 

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa pääosin viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan eli verkkosivustoista ja mobiilisovelluksista saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Viranomaisten lisäksi saavutettavuusvaatimukset koskevat julkisoikeudellisia laitoksia ja osaa järjestöistä. 

Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 34 § Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä. 

Laki julkisista hankinnoista ja käyttösopimuksista (1397/2016) Laki tulee ottaa huomioon uusia hankintoja tehtäessä. Laki velvoittaa myös saavutettavuuden huomioimiseen, kun tehdään uusi hankinta. 

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Potilaalle on annettava tietoa hänen terveydentilastaan ja hoidostaan siten, että potilas ymmärtää tiedon sisällön riittävällä tavalla. Tulkkauksesta huolehdittava mahdollisuuksien mukaan. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 5 §:n 3 momentin mukaan palveluja annettaessa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta, jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää viittoma- tai muuta kieltä tai asiakas ei vammaisuuden tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. 

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) 6 § Käytettävän kielen oltava selkeää ja ymmärrettävää ja niissä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja käsitteitä ja lyhenteitä. 

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Asiakkaalle selvitettävä eri toimenpiteiden vaihtoehdot niin, että asiakas ymmärtää niiden sisällön ja merkityksen. 

Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014) Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. 

Laki sähköisestä asioinnista viranomaisessa eli asiointilaki (13/2003) Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa. Tätä lakia täydentää ja tarkentaa merkittävästi lain digitaalisten palveluiden tarjoamisesta toinen luku, joka edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua ja tietoturvallisuutta. 

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010)  Vaikeasti kuulovammaisilla, kuulonäkövammaisilla ja puhevammaisilla henkilöillä on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun. 

Saamen kielilaki (1086/2003) Tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään. 

Saavutettavuusdirektiivi Tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua. Sisältöjen tulee olla havaittavia ja ymmärrettäviä, käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavia ja toimintavarmoja. 

Suomen perustuslaki Perustuslaki takaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Viittomakielilaki (359/2015) Viranomaisille asetetaan viittomakielilaissa velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. 

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. 

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisille henkilöille tulee taata yhdenvertaisesti muiden kanssa pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään. Pääsy tulee turva tieto- ja viestintäteknologiaan ja –järjestelmiin sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin. 

Tulosta huoneentaulu

Linkki tulossa vuoden 2023 alussa!

Lähteet

Laki hyvinvointialueesta 611/2021. 

Rönnberg, Marika 2020. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet yhdenvertaisuuden taustalla. Teoksessa Karjalainen, A-L. & Wallenius-Penttilä, K. (toim.). Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. s. 11-26. Diak Opetus 5. Diakonia ammattikorkeakoulu.