Selkokieli

Selkokieli on yhdenvertaisuutta, demokratiaa, saavutettavuutta ja laatua. Selkokielessä on helpompi sisältö, rakenne ja sanasto – se on siis luettavampaa ja ymmärrettävämpää kuin yleiskieli. Suomessa selkokieli on selkosuomea ja selkoruotsia. 

Selkokieli on tarpeellista, kun asiakkaalla on pysyviä tai hetkellisiä vaikeuksia yleiskielen kanssa. On hyvä muistaa, että selkokielistä tietoa tarvitaan aina, kun asia koskee kaikkia kansalaisia, erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä tai kun tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa (selkokeskus.fi). 

Sosiaali- ja terveysalalla selkokielellä on erityinen asema, sillä selkokieli palvelee kaikkia asiakkaita sekä myös ammattilaisia.  

Selkokieltä voi tarvita kenen tahansa asiakkaan kanssa. Asiointi- tai hoitotilanne voi aiheuttaa asiakkaalle esimerkiksi jännitystä, pelkoa tai häpeää. Haastavaan elämäntilanteeseen voi liittyä kipua, huolta, stressiä, päihteiden käyttöä tai mielenterveyden ongelmia. Myös monimutkaista sosiaali- tai terveydenhoitojärjestelmän rakennetta voi kenen tahansa olla vaikea ymmärtää. 

Kun asiakas ymmärtää ja voi toimia ohjeiden mukaan, pystyy ammattilainenkin hoitamaan työnsä tehokkaammin. Selkokieli tukee myös potilasturvallisuutta. 

Tällä hetkellä selkokieltä tarvitsee päivittäin jopa 750 000 ihmistä (Selkokielen tarvearvio 2019). Selkokieltä tarvitsevien määrä kuitenkin kasvaa: ikääntyviä ja maahanmuuttajia on yhä enemmän, ja monilla nuorilla on heikko lukutaito. Kriisit, kuten korona ja sota, kasvattavat myös selkokielen tarvetta. 

Selkokieltä voi käyttää kirjoituksessa, vuorovaikutuksessa ja visuaalisessa ilmaisussa. Selkokielelle mukautetaan esimerkiksi erilaisia ohjeita, esitteitä, verkkosivuja, uutisia ja kirjallisuutta. Selkomateriaalin tunnista selkotunnuksesta, jota myöntää Selkokeskus. 

Selkokieli sosiaali- ja terveysalan vuorovaikutustilanteissa 

Selkokielen periaatteita voi soveltaa myös vuorovaikutustilanteisiin. 

  • Varmista, että asiakas ymmärtää, missä hän on ja miksi. Sosiaali- tai terveydenhoitojärjestelmän rakenne voi olla vaikeaa hahmottaa. 
  • Rakenna luottamusta ja lievitä jännitystä. Aloita hitaasti ja tunnustele kielitaitoa. Kuuntele hyvin, ole läsnä, katso silmiin ja anna asiakkaalle aikaa ymmärtää ja vastata. Tasavertainen ja turvallinen kohtaaminen on kaiken perusta. 
  • Keskustelu on jatkuvaa yhteistyötä ja vuorottelua. Molemmilla osapuolilla pitää olla mahdollisuus osallistua tasavertaisesti. Odota rauhassa puheenvuoroasi.  
  • Etene rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Rauha tilanteessa antaa asiakkaalle ja itsellesi mahdollisuuden ajatella, osallistua ja kysyä. Nopea selostaminen ja pitkät lauseet aiheuttava tietotulvaa. Puhu vain yhdestä asiasta kerrallaan ja annostele asiaa pienissä erissä. Näin asiakas ei kuormitu liikaa ja sinä saat viestisi perille. 
  • Viestintä ei voi olla vain puhetta. Anna tietoa asiakkaalle myös näkökanavan kautta ja ota käyttöön ilmeet, eleet, kuvat ja esineet. Myös äänensävyllä on suuri merkitys. 
  • Kerro, kuka tekee ja mitä. Näin asiakas ymmärtää, odotatko häneltä jotakin. Varataan tähän aika vai minä varaan tähän ajan? 
  • Puhu arkisesti ja selitä ammattikielen sanat. Tunnista alasi sanasto, joka on sinulle arkea, mutta asiakkaalle vierasta. Asiakas ei ehkä uskalla kertoa, ettei ymmärrä sinua. Myös vahva murre voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.  
  • Seuraa asiakkaan reaktioita. Asiakas on sinun tärkein tietolähteesi: pysyykö hän mukana, ehtiikö ymmärtää ja sisäistää sanomasi? Ennakoi ja kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu. 
  • Varmista, että ymmärrätte toisianne. Kertaa ja toista. Aina asiakas ja ammattilainen eivät välttämättä huomaa, etteivät ymmärtäneet toisiaan. Varmista ystävällisesti, ymmärsikö asiakas sinua tai ymmärsitkö sinä oikein hänen sanomaansa. 
  • Anna kirjoitettu ohje mukaan. Ymmärrettävän ohjeen avulla asiakas pystyy toimimaan oikein, eikä hänen tarvitse soittaa takaisin ja kysyä samoja ohjeita uudelleen. 

Tulosta huoneentaulu

Linkki tulossa vuoden 2023 alussa!

Katso video

Linkit

Selkokielen toimenpideohjelma 2019–2022

Puhe ja kieli -lehden selkokieltä käsittelevä teemanumero 

Selkosanomat 

Lätta Bladet 

Yle Uutiset selkosuomeksi 

Yle Nyheter på lätt svenska 

Tietoa aluevaaleista selkokielellä ja viittomakielellä 

Kuurojen palvelusäätiön tekemät oppaat, laaja valikoima eri aiheita, mm. muistisairaus, migreeni, Parkinson, aivoterveys jne. 

OmaKanta selkokielellä

Kela selkokielellä 

Selkokeskuksen selkokirjatietokanta

Tutkimuksia selkokielestä 

Nieminen, Riikka. 14.5.2021. Selkoa selkokielestä – kohti saavutettavaa kieltä. Plural-blogi. Tampereen yliopisto. 

Lähteet

Juusola, Markku 2019. Selkokielen tarvearvio. Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ry. Viitattu 16.12.2022.

Kartio, Johanna (toim.) 2009. Selkokieli ja vuorovaikutus 2010. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike.  

Leskelä, Leealaura 2019. Selkokieli: Saavutettavan kielen opas. 2. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike. 

Sainio, Ari 2022. Avaimet selkokieleen. 1. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Opike. 
 
Selkokeskus.