Kurkistus Ydinasia-hankkeen arkeen: Lehtori työpajojen, uuden työyhteisön ja työn tuunaamisen parissa

Yleinen

Blogin kirjoittaja: projektipäällikkö Tanja Gavrilov, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ydinasia-hankkeen tavoitteena on kielellisen saavutettavuuden osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Hanke on ajankohtainen, sillä koronapandemiakin on nostanut esiin erilaisia viestinnän haasteita. Yksi keskeinen haaste on kielellisen saavutettavuuden toteutuminen. Kielellisen saavutettavuuden edistäminen tavoittelee tilannetta, jossa kaikki voisivat toimia yhteiskunnassa mahdollisimman tasavertaisesti, kielellisestä taustasta riippumatta. 

Tuoreessa Käännetään rautalangasta -podcastissa kuvattiin oivallisella tavalla yhdenvertaisen tiedonsaannin toteutumista yhteiskunnassa. Podissa kuvataan koronakriisin alkuvaihetta, jonka aikana jopa ruotsin kielen – toisen kansalliskielemme – tulkkauksen järjestämisessä oli haasteita. Tämä esimerkki herättää kysymyksen muita kieliä käyttävistä ja eri tavalla kommunikoivista ihmisistä Suomessa. Millaisia haasteita he ovat kohdanneet tiedonsaannissa pandemian aikana? 

Työskentelemme Ydinasia-hankkeessa näiden haasteiden äärellä monin tavoin. Koulutamme hankkeessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tarjoamme heille koulutuksissa työkaluja, jotta he osaisivat yhä paremmin viestiä erilaisille kielen käyttäjille ja kohdata eri tavalla kommunikoivia ihmisiä.  

Kielellisesti saavutettavassa ihannetilanteessa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia sote-alan palvelujen äärellä. Palvelujen saanti tai niiden äärelle pääsy ei riipu siitä, millainen kielellinen tausta palvelujen käyttäjällä on. Kun palvelut toimivat, tulevat kaikenlaiset kielenkäyttäjät huomioiduksi erilaisissa toimintaympäristöissä niin arki- kuin kriisiviestinnässäkin. 

Kahden vuoden työyhteisö

Henkilöt tekevät yhteistyötä keskustellen ja kommunikoiden eri laitteiden avulla. Papunetin kuvapankin KUVAKO-kuva.

Ydinasia-hanketta on tehty pääasiassa etänä verkon välityksellä. Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, KUVAKO.

Teemme Ydinasia-hankkeessa yhteistyötä neljän hankekumppanin voimin. Kumppaneita ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta. Hankkeemme alkoi jo koronapandemian alettua, ja hanketiimi on luotu ja muodostunut pääasiassa digitaalisissa ympäristöissä.  

Onneksi olemme päässeet tapaamaan kasvokkainkin. Kohtaamiset ovat olleet arvokkaita niin yhteishengen kuin hankkeen toimenpiteiden eteenpäin viemisenkin näkökulmasta. Me ihmiset kun olemme niin paljon muutakin kuin ruudulla puhuvia päitä. Hankekumppaneiden kanssa työskentely on ajoittain tiiviimpää kuin oman lähityöyhteisön kanssa, ja siten hankkeen luoma työyhteisö onkin merkityksellinen.  

Nyt kun hankkeen ensimmäinen vuosi alkaa lähestyä loppuaan, alamme todella hahmottaa yhteisen päämäärämme ja suunnata toimiamme samaan suuntaan. Samalla alamme valmistautua jo hankkeen toiseen ja toistaiseksi viimeiseen vuoteen.  

Tämä kahden vuoden hankekausi ja yhteistyöskentely hankkeen parissa alkaa yhtäkkiä tuntua lyhyeltä ajalta. Toivottavasti yhteistyö hankkeemme asiantuntijaorganisaatioiden ja ammattilaisten kanssa kuitenkin jatkuu monin tavoin Ydinasia-hankkeen jälkeenkin.  

Pieniä ja isoja työtehtäviä 

Hankettamme ohjaavat monet suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet. Ydinasia-hankkeen toimenpiteet voidaan luokitella muutamaan isompaan kokonaisuuteen. Näitä ovat testiryhmätoiminta, työpajojen järjestäminen sote-alan ammattilaisille, perehdytysmateriaalin tuottaminen sekä hankeviestintä. Kaikkien näiden toimien parissa olemme työskennelleet hankevuonna 2021, ja työ jatkuu ensi vuonna. 

Testiryhmätoimintaamme olemme koonneet ja kokoamme erilaisia kielenkäyttäjiä. Ryhmässä on mukana muun muassa kuuroja, näkövammaisia, maahanmuuttajia ja puhevammaisia. Testiryhmä tarkastelee sosiaali- ja terveysalan erilaisia toimintaympäristöjä, kuten verkkosivuja ja terveyskeskuksia. Tarkastelun näkökulmana on aina kielellinen saavutettavuus. Viemme testaajien terveisiä edelleen palvelujen kehittäjille ja ammattilaisille. Pyrimme tarjoamaan testaajille myös foorumeita, joissa he voivat itse kertoa palveluntuottajille toiveistaan kielellisen saavutettavuuden edistämiseksi. 

Sote-alan ammattilaisille tarjoamme työpajoja, joihin osallistumalla he voivat kehittää kielellisen saavutettavuuden osaamistaan. Tutustumme työpajoissa erilaisiin kieliryhmiin, tarkastelemme vuorovaikutuksen periaatteita sekä perehdymme kuvakommunikoinnin ja selkokielen mahdollisuuksiin vuorovaikutuksessa. 

Kaikki hankkeessa oleva ja hankkeessa kertyvä osaaminen ja tieto jaetaan hankkeen päättyessä perehdytys- ja koulutusmateriaaliksi sosiaali- ja terveysalalle. Materiaali tulee vapaasti kaikkien käyttöön. Tämä tiedon jakaminen vaatii paljon viestintätoimia. Pyrimme toteuttamaan viestintäämme niin, että se olisi mahdollisimman saavutettavaa kaikille.  

Hanketyöhön kuuluu edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi monia pienempiä, mutta hyvin tärkeitä tehtäviä, joita viedään eteenpäin päivittäisissä hanketoimissa. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa tehtävät tietosuojan, sidosryhmien ja arkistoinnin parissa.  

Lehtori työtään muotoilemassa

Henkilöt suunnittelevat yhdessä piirtäen taululle suunnitelmia. Papunetin kuvapankin KUVAKO-kuva.

Hanketyö sisältää paljon yhteissuunnittelua sekä oman työn suunnittelua. Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net, KUVAKO

Hanketyö avaa ammattikorkeakoululehtorin työhön aivan uusia ulottuvuuksia. Hanketyössä työyhteisö ja työtehtävät muuttuvat ja moninaistuvat. Myös työn suunnittelu tai aikataulujen tekeminen sekä suhde ammattikorkeakouluopiskelijoihin muuttuvat. Hanketyössä lehtori ei olekaan enää vain opettajan roolissa vaan myös työnantajan roolissa. Työnantajan rooli syntyy silloin, kun hanke tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoille.  

Työskentely hankkeiden parissa kartuttaa lehtorin osaamista monin tavoin. Osaamisen kartuttamisen määrää ja sen suuntaa voi monilta osin itse määritellä. Olen itse tällä hetkellä ensimmäistä kertaa projektipäällikön tehtävässä ja opin jatkuvasti uutta. Oppimista on tapahtunut muun muassa erilaisissa hankehallinnoinnin tehtävissä, kuten budjetoinnissa. Vaikka olen aiemminkin työskennellyt hankkeissa, on projektipäällikön pesti hyvin toisenlainen aiempiin työtehtäviin verrattuna. Vaikka vastuuta ja velvollisuuksia on paljon, antaa pesti myös vapautta.  

Hanketyö antaa lehtorin työhön uudenlaiset silmälasit, joiden läpi työ näyttäytyy erilaisena kuin ennen. Tämä uusi näkymä on lisännyt omaa ymmärrystäni työn muotoilun mahdollisuuksista. Työn muotoileminen ja tuunaaminen ovatkin tätä päivää. Hanketyön hienointa antia itselleni on ollut oman työn muotoilu. Hanketyön aikatauluihin, sisältöihin, työn tekemisen paikkoihin ja työn tekemisen tapoihin voi vaikuttaa monin tavoin. Kaikki nämä edellä mainitut seikat sekä omien taitojen monipuolinen hyödyntäminen tekevät hanketyössä palvelemisesta mielekästä. 

 

Ydinasia-hanke kehittää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kielellisen saavutettavuuden osaamista Pohjois-Savossa. Ydinasia-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lue lisää: ydinasia.humak.fi 

Kirjoittaja: Tanja Gavrilov, projektipäällikkö ja lehtori (tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus), FM, medianomi (AMK) & viittomakielen tulkki (AMK), Humanistinen ammattikorkeakoulu 

Last modified: 20.1.2023