Tulevaisuuden sote-keskus – onko siellä sijaa selkokielelle?

Yleinen

Blogin kirjoittaja: selkokielen asiantuntija Soilimaria Korhonen

Tammikuussa 2023 aloittavilla hyvinvointialueilla tähdätään koko maassa Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelman mukaisiin tavoitteisiin.  Millaisia ovat laadukkaat, vaikuttavat palvelut, jotka toimivat hyvin keskenään? Millaisia ovat palvelut, joissa ehkäisevä ja ennakoiva työ onnistuu? Millaiset palvelut säästävät rahaa? Tavoitteet ovat suuria ja niihin pääsemiseen vaikuttaa moni, usein varsin mutkikas asia.

Sairaalarakennuksen yläpuolella on hoitavat kädet.

Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.

Asiakkaan näkökulmasta kieli on merkittävässä asemassa, aina ja kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteissa. Sen avulla me välitämme tietoa, etsimme apua, saamme vastauksia, annamme ohjeita, viestimme syitä ja seurauksia. Kielen on siis oltava kunnossa ja kaikille erilaisille asiakkaille saavutettavaa. Yhtä lailla ammattilaisen kielitietoinen työote on tärkeässä roolissa: kieli on ymmärrettävä laajasti ja sisäistettävä sen keskeinen merkitys sosiaali- ja terveysalan työssä. Kieli on asia, jota voimme säädellä ja sitä kautta valjastaa tämä tehokas viestinviejä käyttöön parhaimmalla tavalla.

Ei ole olemassa perusteita, miksi kielen maksimaaliseen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen ei kannattaisi panostaa. Selkokieli on kielemme selkein mahdollinen muoto. Selkokieli on helpompaa kuin yleiskieli ja sen sisältöä, sanastoa ja rakennetta on tietoisesti mukautettu luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Voiko selkokieli edistää Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelman tavoitteita?

Selkokielen tarve kasvaa – kasvaako sen osaaminen?

Muutama vuosi sitten voimaan tullut saavutettavuuslaki ohjaa jo julkisia palveluntarjoajia tuottamaan kaikille ymmärrettäviä digipalveluja ja käyttämään selkeää, ymmärrettävää yleiskieltä. Se on kielenhuollon suositusten mukaista eikä sisällä erikoiskielten sanastoa. Eikö tämä riitä? Miksi pitäisi pyrkiä selkokieleen, miksi pitäisi pyrkiä enempään?

Kun puhumme selkokielestä, puhumme kansainvälisestä ilmiöstä. Selkokieltä käytetään ja tutkitaan yli kahdessakymmenessä Euroopan maassa sekä lukuisissa maissa Euroopan ulkopuolella. Meillä Suomessa elää jopa 750 000 ihmistä, joille jokaisena arjen päivänä selkeä yleiskielikin on liian haastavaa. Tuo määrä on yli kuusi Kuopiota tai 35 Siilinjärveä. Selkokielen käyttäjät eivät siis määrällisesti ole marginaalissa.

Mitä tarkoittaa, kun selkeällä yleiskielellä ei pärjää? Silloin esimerkiksi tiedon löytäminen verkkosivulta ja vaikkapa ajan varaaminen eivät onnistu, saatu päätösteksti näyttäytyy liian vaikeana tai lukija luulee ymmärtävänsä – mutta ei ymmärrä ja toimii siksi väärin.

Tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat meidän jokaisen toimintaympäristö, kun kyse on sosiaaliasioihin, terveyteen sekä pelastamiseen liittyvistä palveluista.  Kun ajattelemme meitä kaikkia, merkille pantavaa on, että selkokielen tarve ei keskuudessamme ole vähenemässä, päinvastoin, suunta on itseasiassa aivan toinen. Suomessa elää koko ajan enemmän ihmisiä, joilla on heikot kielelliset taidot. Ikäihmisten ja maahanmuuttajien määrä lisääntyy, ja eri syistä heikkojen lukijoiden määrä kasvaa. Esimerkiksi peruskoululaisista 21,3 prosenttia saa tehostettua tai erityistä tukea – se tarkoittaa joka viidettä koulua käyvää oppilasta.

Nyt yhteiskunnassamme on onneksi nähtävissä suunta, että selkokielen ajankohtaisuus on tunnustettu. Viimeistään koronan ja Euroopan kriisitilanteen myötä olemme kaikki huomanneet, miten tärkeää kaikille yhdenvertainen, avoin ja etenkin ymmärrettävä tieto on.

Papunet-kuvapankin kuva. Henkilö opastaa ja neuvoo toista henkilöä puhumalla selkeästi ja näyttämällä sa-malla kirjoitettua ohjetta.

Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.

Selkokieli näkyy myös useissa julkisissa kehittämissuunnitelmissa. Valtioneuvoston periaatepäätös, kansalliskielistrategia, viitoittaa kielipolitiikkaa yli hallituskausien. Kansalliskielistrategiassa todetaan, että saavutettavaan kielenkäyttöön kuuluu myös ymmärrettävä ilmaisu, tarvittaessa selkokielisyys. Toinen tärkeä sunnannäyttäjä on  avoimen hallinnon strategia 2030. Sen mukaan avoimen hallinnon on mm. edistettävä kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Aidosti avointa tietoa on siis tieto, joka on myös ymmärrettävää. Strategian tavoitteena on, että hallinnossa on tulevaisuudessa nykyistä laajemmin tietoa, taitoa ja osaamista selkokielestä.

Kielellisen saavutettavuuden koulutushankkeemme kautta olemme myös saaneet kentältä selkeän viestin, että selkokielen tarve on tunnistettu sosiaali- ja terveyspalveluissa ympäri Pohjois-Savoa. Selkokieltä kaivataan asiakkaiden ja potilaiden, mutta yhtä lailla myös työntekijöiden arkeen esimerkiksi helpompina, ymmärrettävämpinä ja johdonmukaisempina teksteinä vastaanotoilla ja verkossa.

Kuopiossa on vuoden alussa jätetty valtuustoaloite selkokielen käytöstä. Aloitteessa ehdotetaan, että selkokieli otetaan käyttöön Kuopion kaupungin palveluissa, viestinnässä ja päätöksistä tiedotettaessa. Kaupunginvaltuusto on päättänyt lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Se osoittaa, että kuntatasolla aletaan herätä ilmapiirin muutokseen ja kansallisten strategioiden toteuttamiseen.

Selkokieli on sote-palvelujen laatukysymys

Selkokielellä on erityinen paikka sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selkokielestä hyötyvät erityisesti he, joilla on jokaisena arkipäivänään kielen ja kommunikoinnin kanssa hankaluuksia tai jotka kommunikoivat toisella tavalla kuin valtaväestö. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat siis ihmiset, joilla on esimerkiksi puhevamma, jotka käyttävät pistekirjoitusta tai jotka kommunikoivat muilla kielillä – viittomakielillä tai vierailla kielillä. Tosiasia kuitenkin on, että me kaikki olemme silloin tällöin tilanteessa, jossa vaikkapa selkokielinen potilasohje on todella tarpeen.

Asiakas ymmärtää ja suostuu tutkimukseen allekirjoiittamalla paperin.

Papunet-kuvapankki, papunet.net, Sergio Palao / ARASAAC. Alareunassa EU:n lippulogo.

Kuka tahansa asiakas voi olla uuden, yllättävän, väsyttävän ja uuvuttavan elämäntilanteen edessä omine lähtökohtineen. Näitä lähtökohtia emme aina tiedä emmekä näe – kenelläkään ei lue rintapielessä, mitkä kaikki taustatekijät tätä päivää ja hetkeä vaikeuttavat.

Vaikeassa, yllättävässä tai traumaattisessa tilanteessa kenen tahansa huomio kiinnittyy toisaalle. Voimavarat menevät tilanteeseen sopeutumiseen, ajatuksissa velloo suuria asioita, liian järeä tietomäärä hukuttaa, yli tuntuu vyöryvän jotain määrittelemätöntä massaa. Kun asiakkaalla on kipuja, sairautta, ahdistusta tai kainalossa tuhisee uuden elämän ihme, tieto saattaa näyttää tai kuulostaa koodilta, jota sillä hetkellä ei pysty sisäistämään.

Henkilökohtaisten lähtökohtien ja haastavien elämätilanteiden lisäksi moniin asiakastilanteisiin voi ilmestyä odottamattomia tekijöitä. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, pystyykö asiakas tai hänen läheisensä kommunikoimaan, ottamaan vastaan tietoa tai ymmärtämään esimerkiksi hoito-ohjeita. Kohtaamistilanteessa voi tapahtua jotain, joka sekoittaa ymmärrystä. Esimerkiksi epäjohdonmukaisuus, liika nopeus, kokonaistilanteen hahmottamisen vaikeudet, väärinymmärrykset tai pelkotilat vaikeuttavat merkittävästi kommunikointia.

Haasteelliset tilanteet vaativat ammattilaiselta hyvää yhteistyötä, kielitietoista työotetta ja erilaisten kommunikointikeinojen hallintaa. Nämä tilanteet pakottavat molempia osapuolia käyttämään kommunikointia tukevia menetelmiä. Kun sanat kaikuvat merkityksen tyhjyyttä, voi ymmärtämisen aukkoja paikata toisen mahdollisen kanavan kautta. Tuo toinen kanava voi olla esimerkiksi näkökanava, ja kuvien tai elekielen käyttö ilmaisun rinnalla selventääkin monta tilannetta. Yksi keino muiden rinnalla on selkokieli, helppo ja ymmärrettävä suomen kieli. Sitä annostellaan tarpeeksi pienellä kauhalla, ja sitä voi myös tukea kuvilla.

Ymmärrettävyys ja asiakkaan mahdollisuus osallistua omien sosiaali- ja terveysasioiden hoitoon on kytköksissä palvelun laatuun, sillä laatu on pohjimmiltaan tarpeiden tyydyttämistä. Laatua on se, miten palvelu käytännössä toimii, sekä se, miten asiakas kokee palvelun. Kielessä nämä kaksi laadun ulottuvuutta elävät suhteessa, jossa tiedon ja palvelun ymmärrettävyys vaikuttaa suoraan sujuvuuteen käytännössä. Kun ajatellaan sujuvuutta käytännössä, on ajateltava myös sitä käyttötilannetta ja -kontekstia, missä tieto ja palvelu saavuttaa asiakkaan. Usein tämä tilanne ei ole seesteinen ja tasapainoinen – tavallisesti tilanne on kaikkea muuta.

Jos kieli ei ole ymmärrettävää sosiaali- ja terveyskontekstissa, syntyy tyhjäkäyntiä. Silloin asia ei etene, palvelu ei ole vaikuttava, vaan asiakkaan ja ammattilaisen on palattava asiaan uudelleen. Uusintakierros tarkoittaa aina viivästystä myös varsinaisen asian hoitamisessa. Uusintakierros tarkoittaa myös rahaa ajan muodossa. Tuhlaamme rahaa ja resursseja joka kerta, jos menetämme aikaa liian vaikean kielen takia.

Laadussa on paljolti kyse myös potilasturvallisuudesta – siitä, että hoito on oikeaa ja tehty oikeaan aikaan. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2022–2026 painottaakin, että neuvonnan ja ohjauksen on oltava ymmärrettävää sekä asiakassuhteen arvostava ja luottamuksellinen, jotta asiakas pystyy osallistumaan tasavertaisesti oman asiansa hoitoon. Ymmärrettävyys rakentaa kaikkea tätä. Asiakkaalla itsellään on suuri rooli esimerkiksi valmistautuessaan toimenpiteeseen tai näytteenottoon. Kun asiakas ymmärtää kielen tasolla ohjeet ja pystyy toimimaan niiden mukaan, turvallinen hoito on ylipäänsä mahdollista. Helppo ja ymmärrettävä kieli hyödyttää yhtä lailla asiakasta että ammattilaista.

Selkokielen lippulaiva seilaa rannikolla

Miltä kuulostaisi, että vaikkapa Kelan päätökset saisi helpolla suomen kielellä? Arvaan, että fantastiselta! Mutta toistaiseksi se on vielä vain fantasiaa, toisin kuin Saksassa, jossa virallisia päätöksiä on jo nyt mahdollista saada selkokielellä. Suomen lainsäädännössä etsitään vielä sopivaa paikkaa selkokielelle, eikä viranomaispäätöksiä siis ole mahdollista saada tällä hetkellä selkokielellä. Selkokieli on kuitenkin alkanut juurtua sosiaali- ja terveysalalle hyvien kokemusten myötä.

Henkilö tekee suunitelmaa ja puhekuplassa on huutomerkki.

Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.

Suomessa on paikka, jossa selkokielellä terveydenhoidossa on selkeästi pidempi historia. Tämä paikka on Porissa sijaitseva Satasairaala, jossa ensimmäinen potilasohje selkokielellä tehtiin jo 2012. Sen jälkeen on tapahtunut paljon: koko sairaanhoitopiiri on sitoutunut selkokielen käyttöön. Henkilökuntaa koulutetaan ja heille on työkaluja selkokielen käyttöön, työntekijät harjoittelevat selkokielistä vuorovaikutusta simulaatiokeskuksessa, kaikki yleisimmät potilasohjeet ovat selkokieliset ja Satasairaalan verkkosivuilla on selkotunnus.

Mutta ennen kaikkea sairaanhoitopiirin johto on sitoutunut selkokieleen ja allekirjoittaa asian tärkeyden. Ilman tätä periaatteellista päätöstä ei selkokieli ole voinut juurtua koko sairaanhoitopiirin ammattilaisten ja ennen kaikkea asiakkaiden arkeen. Toukokuussa 2022 Satasairaala järjesti selkokielen päivän seminaarin, jonka aluksi sairaanhoitopiirin silloinen johtaja, sairaalaneuvos Ermo Haavisto kertoi ytimekkäästi, miksi Satasairaalassa vannotaan selkokielen nimeen. Syy on selvä: potilaat.

On kuitenkin selvää, että selkokielestä on hyötyä myös henkilöstölle. Hyöty palautuu käyttäjälleen ja kertautuu niissä tilanteissa, joissa asiakas on ymmärtänyt, osannut toimia ohjeen mukaan ja esimerkiksi saapuu toimenpiteeseen oikein valmistautuneena. Mahtavaa! Vähemmän uusintaottoja, peruutuksia, turvallisuusriskejä, ajan- ja rahanhukkaa. Tämä kaikki tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sairaalan asiakkaat saavat hyvää ja nopeaa hoitoa.

Selkokielen tutkimus on Suomessa nouseva tieteenala, ja Satasairaalan malli kiinnostaa selkokielen tutkijoita. Helsingin yliopisto on alkanut selvittää, millaisia vaikutuksia selkokielen käytöllä on terveydenhuollon asiakasviestinnän laatuun ja kustannustehokkuuteen. Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää enemmän selkokielen hyödyistä ja miten sen käyttö palvelee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia asiakkaita.

Jos ei nyt, niin milloin?

Kuopiossa on valtuustoaloitteen muodossa otettu ensimmäinen tärkeä askel kohti demokraattisempaa viestintää. Kaupunginvaltuusto on tärkeän päätöksen kahvassa ja näyttää päätöksellään esimerkkiä myös hyvinvointialueen viestinnälle.

Kuvassa on kalenteri ja kysymysmerkki.

Papunet-kuvapankki, papunet.net, Kuvako. Alareunassa EU:n lippulogo.

Mitä tarvitaan, että selkokieli voisi juurtua paremmin hallintoon ja viranomaisviestintään? Tarvitaan selkokielen osaajia. On yllättävän vaikeaa olla helppo, ja ilmaisun mukauttaminen ymmärrettävään muotoon vaatii harjaantumista sekä koulutusta. Vaikka Savonia-ammattikorkeakoulussa kaikki sosiaali- ja terveysalan tulevat ammattilaiset saavat selkokielen opetusta, maailman työelämässä on myös muututtava.

Selkokielen tärkeydestä ja hyödyistä on puhuttava osana ammatillista osaamista myös kentällä. Selkokielen osaamista on oltava koko hoitohenkilökunnalla, lähihoitajasta lääkäriin. Työntekijöiden on saatava täydennyskoulutusta ja tätä osaamista on arvostettava. Vain tällä tavalla hyvinvointialueilla työtä tekevät ammattilaiset voivat tehdä selkokielen eläväksi, ja siirtää sen ihmisten välille palvelemaan yhdenvertaista viestintää.

Mutta selkokieli ei pääse tähän asemaan, ellei hyvinvointialueen johto sitoudu yhdenvertaiseen ja demokraattiseen viestintään. Meidän on ymmärrettävä, keitä varten olemme olemassa ja mitä varten työtä teemme. Vain sillä tavalla voimme sisäistää tuon avoimen hallinnon idean: kaikille avoin tieto ei riitä, ellei se tarkoita myös ymmärrettävyyttä. Tiedosta, jota asiakas ei ymmärrä, ei ole mitään hyötyä.

Siksi väitän, että selkokieli palvelee Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteita.

 

 

Soilimaria Korhonen
Kirjoittaja on yhdenvertaisesta kielestä kiinnostunut selkoviestinnän asiantuntija

 

Ydinasia-hanke kehittää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kielellisen saavutettavuuden osaamista Pohjois-Savossa. Ydinasia-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lue lisää: ydinasia.humak.fi

 

 

 

Last modified: 29.9.2022